YLEISTÄ

Tuomiojärven lintutorni ja laavu ovat valmistuneet luonnossa liikkujien iloksi

Tuomiojärven rannalta, Pieksämäen ja Suonenjoen rajamailta, Oittilan kylältä kuului vasaran pauke ja sahan sointi pitkin vuoden 2006 kevättä ja kesää. Aherruksen tuloksena on komea pyöröhirsinen laavu ja varasto-wc -rakennus nousseet järven rantamaisemaan. Lintutornia päästiin rakentamaan Leppäniemen nokkaan heinäkuun 2006 puolivälin jälkeen, kun lintujen pesinnän turvaava rauhoitusaika päättyi.

1_torni 1_laavu

Kyläkyselystä idea lintutornille

Tuomiojärven lintutorni ja laavu –hanke sai alkunsa Kotamäen kyläyhdistyksen suorittaman kyläkyselyn innoittamana. Vaikka lintutornista oli pienessä piirissä haaveiltu jo kymmenisen vuotta, kyselyssä tuli ilmi laajemmaltikin kyläläisten halu hyödyntää Tuomiojärven omalaatuisuus. Järvi on tähänkin asti ollut suosittu sorsastajien paratiisi, mutta hankkeen tarkoituksena oli saada Tuomiojärvi myös muiden luontoharrastajien hyötykäyttöön. Hirvimiehet voivat käyttää laavua taukopaikkanaan ja se on mainio esimerkiksi koululuokille ja lapsiperheille, sillä matkaa maantieltä on vain 50 metriä. Laavu sai jo rakennusvaiheessa suurta mielenkiintoa osakseen. Pitkospuut johtavat laavulta vanhaa polkua pitkin lintutornille noin 350 metrin matkan.
Hankkeen toteutumisen mahdollisti puuhamiehenä ollut Matti Ylönen, joka lunasti maihinsa liittyneet vesijättömaat itselleen ja antoi luvan rakentamiseen. Kotamäen kyläyhdistys perusti laavu- ja lintutornitoimikunnan. Mukaan saatiin läheisen maakuntarajan takaa viereiseltä kylältä Suonteen seudun hirvimiehet. Etelä-Savon ympäristökeskus tarjosi suunnitteluapua ja työvoimaa ja Mansikka ry:n kautta hankkeelle mahdollistui POMO+ -rahoitus.
Aikamoisen paperisodan jälkeen oltiin siinä pisteessä, että helmikuussa 2006 tulivat ympäristökeskuksen palkkaamat Lassi Korhonen ja Eino Heikkinen viideksi kuukaudeksi töihin. Sitä ennen oli talkoilla tehty tie rantaan, raivattu pohja ja alueen isänniltä lahjoituksena saatu puutavara ajettu työmaalle. Työmiehet aloittivat puiden kuorinnalla ja pikkuhiljaa alkoi laavu kohota ympäristökeskuksen Oiva Turusen ja kylän omien hirsimiesten Mikko Heiskasen ja Mikko Markkasen opastamana. ”Pikkutyönjohtajana” toiminut kyläyhdistyksen vetäjä Asko Siikanen kävi lähes päivittäin antamassa ohjeita eteenpäin. Traktori- ja moottorikelkkamiehiä on tarvittu puutavaran kuljetukseen ja tavaran rahtaamiseen.

Laavulla voi yöpyä

40 neliön kokoinen laavu on nyt valmis palvelemaan luonnonystäviä. Valmiina ovat tulisija, penkit tulisijan ympärillä, sepeli lattialla ja lattialankut makuusopessa. Tilaa laavulla on n. 40 hengelle. Lintutorni on kuusi metriä korkea ja leveyttä kävelytasolla on neljä kertaa neljä metriä. Lintotornille johtavat laavulta pitkospuut.

Avajaiset 20.5.2007

Laavun ja lintutornin virallisia avajaisia vietettiin muuttolintujen saavuttua 20.5.2007. Paikalla oli yhteensä parisensataa asiasta kiinnostunutta nauttimassa hankkeen aikaansaannoksista yhdessä hankkeen puuhanaisten ja –miesten kanssa.